1995.
Ohjaus: Todd Haynes
Pääosissa: Julianne Moore, Xander Berkeley,  Peter Friedman

Safe jättää vähän ristiiriitaisen olon. Heti alkuunsa alkaa ärsyttää dvd-julkaisun suttuinen kuvanlaatu ja sen jälkeen elokuvan näennäinen tv-leffamaisuus. Lopun sanoma tuntuu selvältä ilman, että sitä tarvitsisi tavata katsojalle ja kaiken lisäksi miksi helvetissä minä katson tätä amerikkalaisten "psykiatrille ja äkkiä kun en keksi minkälaisen sohvan tilaisin seuraavaksi" sontaa.

Sitten taas, toisaalta, kun elokuvan on antanut hieman laskeutua, alkaa siitä löytyä myös yllättäviä arvoja. Julianne Mooren suoritus hiirulaiskotirouvana joka miltei katoaa jos häntä kohti edes puhaltaa on vakuuttava ja ylemmän keskiluokkaisen kotirouvan maailma piirretään ahdistavana katsojalle. Tätä on nähty myöhemminkin, mutta oliko Haynes etunenässä ja -ajassa Safensä kanssa? Mielenkiintoista on myös se, että vaikka Mooren hahmo lankeaa sinänsä luotaantyöntäviin New Age parannuskeinoihin, elokuva ei päätä katsojansa puolesta onko ratkaisu hyvä vai huono ja lisääkö se päähenkilön ahdistusta vai ei...

Lajityypiksi määritellään trilleri, mihin en itse tuotosta laskisi, mutta kukapa on ennenkään uskonut takakansitekstikirjoittajien löpinöihin. Yhteenvetona, luulenpa, että jos tämä elokuva olisi tarjolla filmikopiona joskus, saattaisin käydä katsomassa minkälaisen vaikutuksen uudelleenkelaus tekisi. Mutta tähän dvd-julkaisuun en enää koske pitkällä tikullakaan...