1953. (Les Vacances de Monsieur Hulot)
Ohjaus: Jacques Tati
Pääosissa: Jacques Tati, Nathalie Pascaud, Lucien Frégis, Valentine Camax
Olin jo pitkään odottanut näkeväni Riemuloma Rivieralla, varsinkin
kun missasin sen Kuopiossa asuessani filmikopiona (mikä harmittaa
vieläkin), joten odotukset olivat aika korkealla. Olin nähnyt
ensimmäisen näytöksen (Mr. Hulot:n matkan rannalle) aiemmin, joten
täysin sokkona en kuitenkaan sukeltanut elokuvaan.
Mielenkiintoisinta Tatin elokuvassa on sen rakenne. Tässä elokuvassa ei
todellakaan seurata päähenkilö ympäriinsä, ja toisin kuin esim.
Chaplinin ja Buster Keatonin pätkissä, kommeluksia sattuu ihan
jokaiselle, asemaan ja varallisuuteen katsomatta. Tai ei nyt ihan
kaikille, Martine (Nathalie Pascaud) taitaa jäädä aika puhtaaksi
kaunistukseksi elokuvaan. Toki Tati varaa suurimmat naurut itselleen,
kohteliaalle ja kivikasvoiselle M. Hulot:lle, mutta herkullisia hetkiä
koetaan myös muiden hahmojen toimesta. Loistava on esimerkiksi
saksalainen pariskunta joka vaeltaa ympäri lomakohdetta, vaimo edellä
ja mies kyllästyneenä metrin jäljessä.
Elokuva alkaa aivan
briljantilla jaksolla jossa lomalaiset matkaavat kohti lomakohdettaan.
Omiin suosikkeihini koko elokuvassa kuuluu ensimmäinen kohtaus
juna-asemalla, jossa joukko lomalaisia törmäilee laiturilta toiselle
etsien oikeaa junaa, epäselvien kaiutusten saattamina. Repliikkejähän
elokuvassa ei juuri ole, ainakaan niiden funktio ei ole sinänsä
välittää mitään oleellista informaatiota ja ne on onneksi älytty pitää
kolmikielisinä.
Taisinpa elokuvaa katsoessa tosin olla hieman
väsynyt, tuntuu että loppukohden joko oma katsomisvalmiuteni tai sitten
elokuvan ote herpaantui. Mitään suuria mullistuksiahan ei
juonnellisesti missään vaiheessa tapahdu, Tatin elokuva on vain
loputonta variaatiota loma-teemasta, pahasti jos sanoisi niin sarja
irrallisia gageja. Kolmea tähteä tuossa pyörittelin mielessäni ja sen
myös annan, sillä sen verran kylmäksi Riemuloma kuitenkin loppujenlopuksi jättää. Katsomisen arvoinen silti.
Levyllä oli myös kolme Tati lyhytelokuvaa Harjoittele vasenta koukkuasi (1936), Kirjeenkantajan koulu (1947) ja Iltakurssi (1967).
Näistä parhaiten upposi viimeinen, jossa jo hieman kiloja saanut
veteraanikoomikko Tati opettaa mimiikkaa ja komiikkaa luokalliselle
pukumiehiä. Tupakoijat, katsokaa tämä!
torstai, 8. helmikuu 2007
Kommentit