1972.
Ohjaus: Risto Jarva
Pääosissa: Eeva-Maija Haukinen, Erkki Pajala

Risto Jarvan oma suosikko-ohjaus lyö meikäläisen ällikällä! Onneksi näin tämän filmikopiona! Kun taivas putoaa... nousee oitis yhdeksi suosikeistani suomalaisen elokuvan kartalla. Luojan kiitos tälläista elokuvaa on osattu täällä tehdä ja toivottavasti tehtäisiin nykyäänkin.

Aikanaan perin ristiriitaisen ja jopa raivoisan vastaanoton saanut elokuva kertoo epätavallisen rakkaustarinan roskalehden alkoholisoituneesta toimittajasta Olli Merestä (Pajala) ja hänen haaviinsa joutuvasta naisesta, Eila Tuomesta (Haukinen). Elokuva yllättää käänteissään ja katsojan tunteet ovat perin ristiriitaiset kun hän seuraa sangen vastenmielisen päähenkilön edesottamuksia skandaalilehtien moraalittomassa maailmassa. Eila Tuomea taas on helppo sympata ja Haukinen piirtää henkilöstään uskomattoman syvän ja riipaisevan kuvan. Jarvan henkilöt eivät ole yksioikoisia millään mittapuulla, puhuen yhtä ja tehden toista. Ja kaiken yllä on jatkuva Olli Meren monologi, jossa hän nostaa itseänsä omaa moraaliaan selkeästi korkeammaksi olennoksi.

Kauniisti mustavalkoisena kuvattu teos on vimmaisasti näytelty, eikä vähiten siksi, että pääpari on pari myös siviilielämässään. Todellisesta hehkusta on filmille myös tarttunut jotain kun Pajala ja Haukinen lyövät röyhkeästi tikki kaikki intimiteetin rajat. Filminorin pienellä ryhmällä toteutettu elokuva riipaisee rehellisellä, modernilla näyttelijäntyöllä ja tunteiden hehkulla. Mainittava on myös Pajalan huikea suoritus Eilan itsemurhakohtauksessa; pitkässä kuvassa mies lienee ainakin 15 sekunttia veden alla koleassa syysvedessä, näyttelee sen jälkeen hukkuvaa ja ui vielä hyvän matkaa rantaan. Uhrautuvaa työtä.

Mutta silti, päällimäisenä on mainittava Jarvan aihe joka on yhä yhtä ajankohtainen ja riipaiseva kuin Hymy-lehden kulta-aikoina. Skandaalilehtien moraali ja vastuu ihmisten elämästä lienee näinä päivinä yhtä olematon kuin tuolla villillä 70-luvulla. Paparazzien takaa-ajaman Prinssa Di:n kuolema rinnastuu heti mielessä Eila Tuomen tragediaan. Huikeaa! Huikeaa!